torstai 1. joulukuuta 2011

Viimeinen matka

Niin väsyneenä,
loppumatkan kuljit,
mut vihdoin,
sä silmäs uneen suljit,
kun aamu viimein saapui,
matkasi jo täällä päättyi.

Hyvästit viimeiset,
haikeat jäähyväiset,
ei ole nää,
vaikket seurassamme ole enää,
tiedän että sut vielä nään.

Nyt sulle toivottaa,
voin vain hyvää matkaa,
pian taas tavataan,
ihan niinkuin ennen vanhaan.

Matka pitkä on sulla takana
ja monet huolet kannoit sen mukana,
on vihdoin sun hyvä olla,
lopetit matkas sovinnolla,
irti päästit kertaheitolla.

Ei tuskaa, ei kipua,
enää ei niitä tarvitse tuntea,
viimein saavutit sä sen,
paikan jossa voit löytää onnen.

Hyvää viimeistä matkaa,
nyt saat omaa tietäs rauhassa jatkaa,
pian taas tavataan,
ihan niinkuin ennen vanhaan.

7 kommenttia:

  1. Selvästi tunteella tehty! Omaan korvaan välillä särähti loppusointujen "epäsäännöllisyys ja säännöllisyys", jotka vaihtuivat säkeistöstä toiseen, mutta hyvin rakennettu ja ajatus runon takaa oli selvästi aistittavissa!

    VastaaPoista
  2. Jotenkin odotin että kirjottaisit kuolemasta ja tää on tosi hieno runo siitä. "Matka pitkä on sulla takana ja monet huolet kannoit sen mukana" on mun lempparikohta!

    VastaaPoista
  3. kaunis ja koskettava runo ! :) osan säkeistöistä voisi kuvitella mun mielestä jotenkin kuolinilmotukseen, taitavasti tehty.

    VastaaPoista
  4. Hyvin runoiltu, aiheen vakavuudesta huolimatta olet saanut aikaan keveämmän tunnelman kuin olisin odottanut otsikosta. Vähän epäsäännöllinen runo jota lukee silti oikein mielellään.

    VastaaPoista
  5. Tää sopii tosi hyvin sun blogiin, hyvä et olit ottanut esiin tällasen näkökulman sun sanasta :) Runo oli tosi kaunis ja koskettava!

    VastaaPoista
  6. Ihana runo ja pidin siitä, että sitä pystyin ainakin mä hyvin tulkitsemaan ja just hyvä, että otit tällaisenkin "ei-maantieteellisen" matkan mukaan, sillä elämä ja kuolema kyllä sopii sun sanaas niin tositosi hyvin. Erittäin hienoo työtä, jatka samaan malliin! :))

    VastaaPoista
  7. Voi miten kaunis runo! Olet ehkä hieman kahlehtinut itsesi loppusointuihin, mutta toisaalta ne tuovat runolle selkeän rytmin. Tyylillisesti runosi on kuin vanhan ajan värssy. Hienoa, että olet tulkitset matkaa tästäkin näkökulmasta.

    VastaaPoista