”Mitä minulle voisi käydä? Voisin korkeintaan kuolla, mutta se olisi pientä siihen verrattuna, että antaisi unelmiensa kuolla.”
Rock’n’Roll Suicide Bar kertoo nimensä mukaisesti baarista. Kirjassaan helsinkiläinen trumpetisti, elämäntapakulkuri ja baarimikko Marco Kosonen kertoo matkoistaan ja unelmastaan perustaa oma baari. Unelma omasta baarista oli elänyt jo pitkään hänen mielessään, ja omien sanojensa mukaan baaritiskiin liittyvät mytologiat ovat seuranneet häntä läpi elämän. Jo nuorena kirjojen ja elokuvien vaikutteiden kautta hän oli todennut baaritiskin olevan aitiopaikka koko elämän kirjon tarkkailuun ja viimeistään maailmanmatkaajaisän tarinoiden jälkeen hänelle oli selvää, että baareilla tulisi olemaan jonkinlainen rooli hänen elämässään, tässä vaiheessa tosin kyseessä oli vasta vain haave baariin pääsemisestä. Myöhemmin unelmat vain syvenivät ja viimein syntyi haave oman baarin perustamisesta.
Lopulta hän jätti koulun kesken ja yhdentekevää hänelle oli se, miten hän rahaa sai, tärkeintä oli päästä tienvarteen ja matkalle. Myöhemmin useiden vuosien ja matkojen jälkeen Kosonen päätyy Afrikan ja Etelä-Amerikan kautta Kambodzaan, Koh Rongin paratiisisaarelle minne toinen suomalainen seikkailija Jones oli saanut päähänsä perustaa Broken Heart Guesthousen – turistirysien ulkopuolelta hengenheimolaisia tropiikkiin houkuttelevan guesthousen. Kososelle tarjoutuu tilaisuus toteuttaa unelmansa vaikeapääsyisellä, viidakkoisella myrkkykäärmeitä kuhisevalla saarella ja siihen hän myös tarttuu, koska hankkeen yllä tuntuu leijuvan hyvä karma.
Useiden, sekä ihmisten epäluotettavuuteen että paikalliseen hallintokulttuuriin perustuvien ongelmien läpi puskien Kososen Bowieen, Iggy Popiin, Lou Reediin ja Sinatraan, rappioromantiikkaan ja ”Open Until the End” –sloganiin rakentuva baari eli kolmen talven ajan ja alkoi kukoistamaan, mutta kuoli nuorena ennen kuin homma alkoi tuntua liikaa työltä. Kuvatessaan eläväisesti baarinsa nousun ja tuhon Kosonen avaa samalla sekä omaa menneisyyttään ja filosofiaansa että paikallishistoriaa ja -olosuhteita.
Kirjan tarina on hyvin kerrottu, ja vaikka kirjasta hauskoja kohtia löytyykin, huumori ei silti ole kirjan pääosissa. Pikemminkin Rock’n’Roll Suicide Bar – lopun aikojen matkakirja on kertomus yrityksestä, unelmista, niistä kiinni pitämisestä, unelmien tärkeydestä ja elinikäisen haaveen täyttymisestä. Siitä, että kaikki on mahdollista vaikka kaikki ei aina sujuisi suunnitelmien mukaan. Maailmaa matkannut elämäntapakulkuri viettää kesänsä Suomessa työskennellen vain, jotta hän pääsee talvisin toteuttamaan unelmaansa Koh Rognille.
Kaiken kaikkiaan Rock´n´Roll Suicide Bar, on mukaansatempaava lukukokemus, sekä maailman parhaasta baarista, oman tiensä kulkemisesta, matkustamisen psykologiasta, filosofiasta, uskosta elinikäiseen seikkailuun, ja siitä, ettei mikään lopullisesti kokonaan kuole pois.
”Se oli siinä, ja mietin oliko tämä nyt tässä. Olinko tullut tienhaaraan, keskimatkan krouviin vai kenties loppusuoralle?"
"Parasta kaikessa on, ettei minulla ole hajuakaan minne olen menossa."
Kuva: levykauppax.fi
